... koska te olette olemassa ja onnesta itkettämässä. Tirautin tänään kyyneleen, toisen ja kolmannen, kun neuletapaamiseen kokoontuneet naiset ojensivat minulle paperipussin täydeltä yhteen ommeltuja tilkkuja, niin kauniita ja niin tekijöidensä kaltaisia.
Joskus myös toimittaja-lankakauppiaalta loppuvat sanat, nytkin. Kiitos, ihanat, kiitos. Kuten sanoinkin, tuo nelikuiseni olikin vailla villavaa peittoa.
Ihanaa <3 Ja jälleen kerran täytyy vain harmitella kun Kerä on niin kaukana meiltä... Voisitteko perustaa ketjun? Tai minä voin tulla mukaan perustamaan :D
VastaaPoistaVoi hitsit, Tiina, ehkäpä jonakin päivänä Kerä rantautuu myös muualle kuin Tampereelle. ;-)
PoistaNo jo on ihana, oih!
VastaaPoistaTaina
Niin on, aivan uskomattoman ihana.
Poista<3
VastaaPoistaKiitos, Maija, sinullekin. <3
PoistaTää oli kyllä hieno juttu! Tuli itsellekin hyvä mieli, kun tätä luin!
VastaaPoistaEikö vain! En tiedä, koska tästä onnellisesta ällikällä lyöty -olosta toivun – toivottavasti en koskaan. :-)
Poista