Le Crayon

Joskus ideat muhivat päässäni vuosia, ennen kuin ne konkretisoituvat tavalla taikka toisella. Mutta jos jokin ajatus palaa tasaiseen tahtiin, aina silloin tällöin, siinä on jotakin. Ihan kuin tässä Le Crayon -huivissani.

Sain idean värikynästä jo aika päiviä sitten. Se muotoutui mieleeni, kun näin suloisia, lapsille neulottuja kettuhuiveja. En vain ehtinyt kirjoittaa ohjetta, saati sitten neuloa huivia – kunnes yhtenä iltana rustasin muutaman rivin ystävälleni Kristiinalle, joka testineuloi värikynäni. Ja nyt se samainen ohje on ladattavissa Ravelryssa, sekä suomen että englannin kielellä. Latasin sen sinne puolenyön aikoihin, puolisalaa, ja kun äsken kurkkasin, ohjetta oli ladattu jo kymmeniä! Huisia!

Että jos lapsosenne on – tai sinä olet – kepeää, kevättalveen passelia ja pehmyttä huivia vailla, ottakaa suunnaksi Ravelry ja Le Crayon.

It's finally online: my pattern Le Crayon (both in Finnish and in English). So off to Ravelry, you lovelies.

Talvituubissa tarkenee

Hyllyjemme muhkean mehevä ihanuus on espanjalaisen Katian Love Wool, joka on pehmyt sekoitus villaa ja lämmintä alpakkaa. Me olemme neuloneet ja virkanneet siitä jos jotakin: pipoja, pantoja, huiveja ja paitoja (lupaamme Talvirötväkkeeksi nimetyn paitamme ohjeen tuota pikaa). Nyt puikoillemme pääsi, kiitos toki Stephen Westin, kaksivärisellä patenttineuleella eli briossineuleella tehtävä Talvituubi. Se jos jokin pelastaa pakkasenpureman talviaamun, kun elohopea laskettelee alle –20 asteen. Ja muuten, jos patenttineule ei nostata hurraa-huutoja, Love Wool taipuu myös Yhden illan tuubihuiviksemme.

Mutta se Talvituubi, se syntyy näin seuraavasti:

Lanka: Katian Love Wool (2 kerää väriä A ja kaksi kerää väriä B)

Puikot: Pyöröpuikko 12 mm

Kaksivärisessä patenttineuleessa neulotaan kaksi oikean ja kaksi nurjan puolen kerrosta vuorotellen. Ensin neulotaan oikean puolen kerros värillä A ja sitten liu'utetaan silmukat takaisin siihen päähän pyöröpuikkoa, jossa seuraavana vuorossa oleva väri B on. Kun on neulottu oikea kerros myös värillä B, käännetään työ ja siirrytään neulomaan nurjan puolen kerros ensin värillä A, sitten taas liu'utetaan silmukat kaapelia pitkin puikkojen toiseen päähän ja neulotaan nurjan puolen kerros myös värillä B.

Tee näin
Luo 15 silmukkaa värillä B. Jätä sitten lanka B odottamaan ja ota työhön lanka A.

Kerros 1 (oikea puoli), väri A: *1n, nosta 1 s nurin neulomatta langankierron kanssa*, toista *–*, kunnes jäljellä on 1 silmukka, 1n. Liu'uta silmukat takaisin alkuun.
Kerros 1, väri B: *Nosta 1 s nurin neulomatta langankierron kanssa, neulo edellisen kerroksen nostettu silmukka ja langankierto oikein yhteen*, toista *–*, kunnes jäljellä on 1 silmukka. Nosta 1 s nurin neulomatta langankierron kanssa, käännä työ.
Kerros 2 (nurja puoli), väri A: *Neulo edellisen kerroksen nostettu silmukka ja langankierto oikein yhteen, nosta 1 silmukka nurin neulomatta langankierron kanssa*, toista *–*, kunnes jäljellä on 1 silmukka. Neulo edellisen kerroksen nostettu silmukka ja langankierto oikein yhteen. Liuta silmukat takaisin alkuun.

Kerros 2, väri B: *Nosta 1 silmukka nurin neulomatta langankierron kanssa, neulo edellisen kerroksen nostettu silmukka ja langankierto nurin yhteen*, toista *–*, kunnes jäljellä on 1 silmukka. Nosta 1 silmukka nurin neulomatta langankierron kanssa, käännä työ.

Kerros 3, väri A (oikea puoli): *Neulo edellisen kerroksen nostettu silmukka ja langankierto nurin yhteen, nosta 1 silmukka nurin neulomatta langankierron kanssa*, toista *–*, kunnes jäljellä on 1 silmukka. Neulo edellisen kerroksen nostettu silmukka ja langankierto nurin yhteen.

Kerros 3, väri B: *Nosta 1 s nurin neulomatta langankierron kanssa, neulo edellisen kerroksen kerroksen nostettu silmukka ja langankierto oikein yhteen*, toista *–*, kunnes jäljellä on 1 silmukka. Nosta 1 s nurin neulomatta langankierron kanssa, käännä työ.

Toista kerroksia 2–3 kummallakin värillä, kunnes huivin pituus on noin 120 cm. Päättele silmukat löyhästi ja päättele lopuksi myös langanpäät. Ompele huivin lyhyet saumat yhteen vuoropistoin.

Nurmilintupa hyvinkin

On huiveja ja huiveja. Yksi syksyn suosituimmista on Heidi Alanderin Nurmilintu, tuo nerokas, vain oikeista silmukoita (ja muutamista langankierroista ja kavennuksista) koostuva, helppo ja nopsasti etenevä huivi, joka istuu kaulalle kuin nakutettu. Työssäoppijamme Anna-Maria neuloi malli-Nurmilintumme ruosteenpunaisesta Isager Spinnistä, jota kului hippusen verran yli 50 grammaa. Se on kevyt, mutta sopivan lämmin – etenkin näille nykytalvikeleille. Ja Spinni, se nyt on vain kaikessa rouheudessaan rentoa, arkistakin, mutta silti luonnikasta.

Minullakin on paraikaa Nurmilintu puikoilla, mutta merinovillainen sellainen. Lupaan kertoa siitä enemmän, kunhan saan sen valmiiksi. Toisessa pitsiraidassa mennään. Ohje toimii kuin unelma, huivi kasvaa kuin itsestään. Tällaisen neuloisi vielä vaikka kuinka joululahjaksi. Kaksikin.

Höyhenenkepeää alpakkaa

Isagerin Alpaca 1 on yksi Kerän suosituimmista langoista – eikä suotta. Ohut, lace-vahvuinen alpakanvilla on höyhenenkepeää, mutta lämmintä, juuri omiaan vaikkapa huiveihin ja kämmekkäisiin. Ja kyllä minä haaveilen myös siitä neulotusta paidasta, sellaisesta, joka painaisi parin kirjekuoren verran, mutta olisi juuri kylliksi lämmittämään koleillakin keleillä. Alpaca 1:stä voi neuloa myös yhdessä muiden lankojen kanssa: sitä kannattaakin testata esimerkiksi Isagerin Spinnin tai Alpaca 2:n kaverina.

Mutta Maria neuloi Alpaca 1:stä yksinkertaisena, teki meille malliksi Color Affection -huivin, jonka ripustimme eilen ikkunaamme. En muistanut punnita sitä ennen ripustusta, mutta sanoisin, että se painaa alle sata grammaa. Reilusti alle. Se on ihana, vähän kuin sellainen puuterinen, pioneilta tuoksuva uni, jonka ei tahtoisi päättyvän.

Kivijalkailta ja Camomille KAL

Onhan tästä ollut jo puhetta vaikka kuinka monta kertaa – Kerän Knit Alongista eli KALista. Jalkapallon MM-turnauksen aikana jo vähän verryttelimmekin Vector-huiveilla (valmiita voitte käydä kurkistelemassa ainakin Viimeisestä silmukasta ja Kutimointia-blogista, ilmiantakaahan muutkin Vectorin omistajat itsenne), mutta koska syys taitaa tehdä viimeinkin tuloaan, on villavamman version aika.

Olen tahtonut tehdä Helga Isagerin Finstickat-kirjasta tutun Camomille-huivin (ylimmässä kuvassa) jo hyvän tovin, eikä haluani ainakaan himmaillut lontoolaisen Loopin ikkunaa taannoin kaunistanut Camomille. En minä sitä livenä nähnyt, mutta kuvista käsin kyllä. Ja se piisasi.

Ajattelin, että voisimme aloitella kamomillojamme Kerässä – ihan konkreettisesti ja yksissä tuumin – perjantaina 29.8. kello 17–21, mutta mukaan sopii liittyä myös virtuaalisesti (ohje löytyy esimerkiksi yllä mainitusta, ruotsinkielisestä Finstickat-kirjasta). Tuona samaisena perjantai-iltana Kerään voi tulla neulomaan ja virkkailemaan muitakin juttuja, ihan kuin tavalliseen neuletapaamiseenkin, sillä olemme osa Design On Tampere -yhdistyksen Kivijalkailtaa, jolloin osa keskustan putiikeista pitää ovensa yhdeksään asti ja järkkää jos jonkinlaista ohjelmaa. Siitä kannattaa lukaista lisää tapahtuman Facebook-sivulta, jolta käyvät ilmi illan tarjoukset, workshopit ja muut – sekin, miten voi osallistua sadan euron lahjakortin arvontaan!

Mutta siitä Camomillesta vielä: minä korvaisin ohjeessa käytetyn Tvinnin Alpaca 2:lla, toiseksi langaksi valkkaisin ohjetta noudattaen Alpaca 1:n. Enää onkin vain yksi pulma (tai oikeastaan kaksi pulmaa), että mitkäs värit sitä valitsisi...

Vähän Vectorista ja Viscolinista

Kirjoitin jo rivin kaksi Vector-huivistani Viimeiseen silmukkaan, mutta rustaan vielä muutaman tänne.

Neuloin kuvissa keikkuvan, raidallisen Vectorini jalkapallon MM-kisojen aikana – ja samoin teki moni muukin, joka tarrasi tuolloin ilmoille heittämääni haasteeseen. Yhtä isoa ja ihanan väristä voitte käydä kurkkimassa Liinan Kutimointia-blogissa.

Valkkasin Vectorin kisatekeleekseni, koska sen neulominen ei vaadi keskittymiskykyä eikä silmukoiden jatkuvaa silmäämistä – sillä futista on katsottava silmä kovana, totta maar. Aina oikein ja peruslisäyksiä ja -kavennuksia, suosittelen! Yksinkertaisuutta suurempi syy oli kuitenkin huivin ulkonäkö: pidän linjakkaista, krumeluurittomista asioista, ja Vector jos jokin on sellainen. Ja mikä parasta, siinä saa käyttää viittä väriä, vaikka tokihan tämä syntyy vaikka kahdesta tai kahdestakymmenestäkin.

Langaksi poimin Isagerin Viscolinin, joka on tasapainoinen seos viskoosia ja pellavaa ja jonka värikartta on isagermaiseen tapaan murretun puuterinen. Päädyin sinisiin sävyihin – musteensiniseen (47), petroolinsiniseen (16), vaaleansiniharmaaseen (11), pellavaan (13) ja luonnonvalkoiseen (0) –, mutta ihan yhtä hyvin olisin voinut tehdä valintani summamutikassa, sillä kaikki sävyt mätsäävät mainiosti toisiinsa.

Vector päätynee puikoilleni toistekin (täytyyhän tästä saada talvisempikin versio), Viscolin on jo. Neulon siitä puseroa, ja silmät katsastelevat kaiken aikaa jotakin hyvää huivimallia... Onneksi Välimäen Veeran Huivileikki ilmestyy pikapuoliin. Sitä saa sitten Kerästäkin.

Amppari-baktus

Tämä teksti on julkaistu alun perin vanhassa blogissamme.

Malli: Baktus // Lanka: Isager Viscolin (löytyy Kerän kivijalkakaupasta), n. 60g // Puikot: 3,5 mm

Minulle tulee tästä baktushuivistani mieleen Amppari-mehujää ja kesät hevostallilla. Kauppa-auto pysähtyi melkein tallin pihaan ja sieltä piti aina käydä hakemassa Ampparit, satoi tai paistoi.

Aloitin huivin neulomisen kolmeen kertaan. Ei tullut hyvää ensimmäisestä kärjestä aloitetusta kolmiohuivista (jonka neuloin jo valmiiksi asti, mutta purkasin sitten), eikä neliskanttinen muoto napannut sekään. Päädyin lopulta baktukseen, tietenkin. Olisi pitänyt tajuta se jo heti alussa.

Mutta onpa kerrassaan mahtavaa lankaa tämä Isagerin pellavasta ja viskoosista koostuva Viscolin! Se ei tykännyt pahaa purkamisista vaan päin vastoin, se pehmeni ihanan pehmoiseksi. Tämä voisi olla täydellistä lankaa mm. tähän ihanaan paitaan.

Maria

Paloma on paras

Tämä teksti on julkaistu alun perin vanhassa blogissamme.

Kerän suosituimman langan nimeäminen on helppo homma: palkintopalleista korkeimmalla komeilee Debbie Blissin Paloma, paksu merinovillan ja babyalpakan sekoitus. Kaapelikierteisen ja sitä myöten keveän langan työstäminen on vaivatonta – se ei hajoa säikeille on kaikin muinkin tavoin täydellistä. Ylisanoja, ehkäpä, mutta en ole keksinyt vielä mitään moitittavaa Palomasta, en vaikka olen neulonut siitä ensimmäisen, liki kolmemetrisen huivini vuonna 2010. Muistaakseni.

Paloma on taipunut puikoillani muutamaksi paidaksi ja takiksi, mutta enimmäkseen olen pykännyt siitä asusteita. Yhden illan tuubihuivi lämmittää paitsi omaani myös perheenjäsenteni kaulaa – kymmenistä, kenties sadoista asiakkaista puhumattakaan. Ja se totisesti valmistuu yhdessä illassa, parissa kolmessa tunnissa. Kehittelin sille kaveriksi pipon, jonka ohjeen löydät Viimeinen silmukka -blogistani. Tuorein Paloma-tekeleeni on patenttineuleinen tuubi (ohje on täällä), jonka ideasta kiitän maailman kauneimman My Blue&White Kitchen -ruokablogin takana häärivää asiakastamme, Siniä.

Kokkoon kiedottu

Tämä teksti on julkaistu alun perin vanhassa blogissamme.

Kirjoitin juuri henkilökohtaisen Viimeinen silmukka -blogini puolelle huivista, joka on ensimmäinen valmistunut neulomus aikoihin. Pitkiin aikoihin. Langaksi valkkasin kaarnan värisen Louhittaren Luolan Kokon ja puikoiksi 10 mm:n patukat. Valmista syntyi sukkelasti. En muista, milloin viimeksi olisin ilahtunut yhtä paljon tikuttamastani neuleesta – siitäkin huolimatta, että tämän yksinkertaisempaa huivista ei saa, ei niin millään. Kurkkaa silmukkamäärät sun muut alkuperäisestä tekstistäni täältä.

Siksakia syksyyn

Kun kesän kuumat taittuvat syksyn koleiksi, on kevyen merinovillan aika. Särmikäs siksak-kauluri muodostuu kiertäen neuloituista oikeista ja nurjista silmukoista.

Tarvikkeet
- 150 g Debbie Bliss Rialto Aran -lankaa
- 5 mm:n puikot
- silmukkamerkki

Tee näin
Luo 120 s. Laita silmukkamerkki kerroksen vaihtumiskohdalle. Neulo pyörönä 2 cm 1 o, 1 n -resoria, neulo oikeat silmukat kiertäen. Aloita mallineule. Myös mallineuleessa neulotaan kaikki oikeat silmukat kiertäen. Jatka mallineuletta, kunnes työn korkeus on 24 cm. Neulo 2 cm resoria. Päättele silmukat.

Color Affection & Isager Tvinni

Teksti on julkaistu alun perin vanhassa blogissamme.

Siinä se nyt on, ensimmäinen Color Affection -huivini, jonka sain vihdoin ja viimein myös pingotettua. Langanpäät tosin ovat yhä katkomatta, mutta se on pieni vaiva se.

Olen hieman huono pingottelija viitseliäisyyteni osalta, mutta tämä huivi vaati reipasta kosteutta ja kasan nuppineuloja. Se kasvoi silmissä ja tasoittui mainioon muotoonsa. Uusi lempipukinehan siitä tuli.

Lankana käytin tanskalaista Isager Tvinni -merinovillaa, kolmea eri väriä. Suosittelen suuresti: Isagerit ovat aitoja, konstailemattomia lankoja, joiden värit ovat omaa luokkaansa – puuterisia ja pehmoisia.

Yhden illan tuubihuivi

Ohje on julkaistu alun perin vanhassa blogissamme.

Suunnittelimme Kotoliving-lehteen maanmainion tuubihuivin, joita voisi tehdä vaikka tästä tappiin. Kysykää vaikkapa ystävältämme Rouva L:ltä, joka on neulonut niitä jo kolme. Vajaassa viikossa.

Eipä sillä, kyllä minäkin neuloisin, jos saisin. En saa aloittaa mitään uutta, ennen kuin olen saanut puolikkaan tulevasta käsityökirjastani valmiiksi… (Vaikka kyllä minä aion välipalasina muutamat yhden illan tuubit neuloa, lämpimiksi joululahjoiksi tyypeistä tärkeimmille.)

Hittihuivimme on neulottu Debbie Blissin Paloma-langasta, joka on pehmyttäkin pehmeämpi babyalpakka-merinovillasekoitus. Ohje tulee tässä.

Tarvikkeet
- 150 g Debbie Bliss Palomaa
- 10 mm puikot

Tee näin
Luo 30 s. *Neulo 2 o, 1 o kiertäen, 1 n*. Toista *–*, kunnes jäljellä on 2 s. Neulo 2 o. Toista sama myös nurjalla puolella. Neulo huivi noin metrin mittaiseksi ja päättele silmukat. Höyrytä halutessasi. Yhdistä lopuksi päät ja päättele langat.